Politiikka on raakaa pelia, ja vielä raaempaa tuntuu olevan sinne pääseminen. Malminkartanon aukiolla oli joku vaalitilaisuus menossa kävellessäni tänään iltasella junalle. Kyllä saa olla aika omistautunut asialleen, että jaksaa tuollaisissa tilaisuuksissa käydä puhumassa. Kuuntelijoita oli nopeasti laskien noin kaksi. Jopa se aukion normaali spurgujengi tuntui siirtyneen jonnekin muualle.


Kuvasta ei näy oikein mitään, mutta se tässä oikeastaan pointtina onkin... Lykkyä tykö kaikille ehdokkaille.

Sitten ihan toinen juttu: olin keikalla tänään. Järkkäreillä oli sellaiset mikrofoonilliset kuppikuulosuojaimet. Tuli mieleeni, että jos olisin järjestysmies, olisi aika vittumaista joutua samaan työvuoroon sen epämusikaalisen kaverin kanssa joka tykkää lauleskella bändin mukana -- sinne viestijärjestelmään tietenkin.