Tiedä pitäisikö taas itkeä vai nauraa. Jokelan nuoret ovat tekemässä kantelua lehdistön toiminnasta, johon Ilta-Sanomien päätoimittaja Tapio Sadeoja vastaa: "Kyllä me pyrimme äärimmäiseen hienotunteisuuteen."

On sinänsä jo ihme, että sanat Ilta-Sanomat ja hienotunteisuus pysyvät tässä ruudullakaan noin lähellä toisiaan ilman sen kummempia kahleita.

Toivottavasti tämä asia aiheuttaa oikeanlaisen reaktion Suomessa.

Samantyyppisen kuin Lontoon metroiskut briteissä: "Hitto vie, mehän tuplaamme kehitysapumme". Toivottavasti Suomessa keskitytään syyllistämisen sijasta nuorten (ja muidenkin) henkisen pahoinvoinnin lieventämiseen. Viisastelun voi jättää vähemmälle.

Mua ei ehkä aina pidetä maailman empaattisimpana ihmisenä, mutta tänään olen kyllä itkenyt -- vähintään sisäisesti -- koko illan. Ei enempää tällaista, kiitos.

Satuin nyt vasta etsimään USA:laista kirjoittelua J. Karjalaisen taannoisista vastoinkäymisistä sielläpäin. Minneapolisin Star Tribune kirjoittaa asiasta näin.

Ja aika naseva kommentti on itse Karjalaiselta, jota haastateltuaan eräs toimittaja kirjoittaa näin: "Perhaps the most damning comment on the incident was delivered by [J. Karjalainen] who was strip-searched. On a couple of occasions prior to 1991, he was detained by the KGB and interrogated. Compared to the ICE agents here in the Twin Cities, the KGB operatives, he says, 'at least acted like human beings. Not a bunch of animals'."

Hallituksen autoverouudistus päästöpohjaiseksi taitaa olla järkevimpiä periaatteellisia uudistuksia mitä Suomessa on vähään aikaan tehty.

Nyt vaan suuntaamaan muitakin veroja eri toimintojen ympäristöllisiin ulkoiskustannuksiin perustuviksi!

Oon siirtynyt kyllä melkein täysin iltavuorolaiseksi töissä. Mut vaan erottaa normaaleista iltavuorolaisista siitä, että meen töihin samaan aikaan kuin aamuvuoro.

Saakeli, ei siitä nyt ole kauankaan kun tulin kotiin, ja jo on kello puoliyö. Inte god dag.

Hesarissa oli juttua Helsinkiin ajavien bussien vaikeuksista pysyä aikataulussaan. En sinänsä yhtään ihmettele.

Mutta mikä tuossa jutussa kirvoitti kirjoittamaan, oli Linja-autoliiton projektipäällikön kommentti siitä, että myöhästymisiä ei mitenkään tilastoida. En tiedä uskonko itse liikaa tilastoihin, mutta luulisi että ongelmakohtia on aika vaikea tunnistaa ja ratkaista ilman että on dataa siitä miten asiat oikeasti ovat.

Tietysti riippuu ratkaistavasta kysymyksestä, mutta luulisi että ainakin tuollaisten myöhästymis- ja aikataulutusongelmien ratkaisussa olisi tarvetta tietää koska ne autot oikeasti ovat perillä. Ei voi olla tekninenkään ongelma -- kuljettaja varmasti voi lipunmyyntilaitteen avulla jotenkin rekisteröidä ainakin sen koska on saavuttu päätepysäkille. Omituista.

Tappajapylväät? Ei hyvänen aika. Eiköhän niihin kuolemantapauksiin ole tuolla tienpätkällä, jossa nopeusrajoitus on 60 km/h, ihan muut syyt kuin pylväiden luonnollinen saalistusvietti.

Saakeli, sekään ei sitten mennyt oikein. Sehän olikin jo 301. posti. No, ei sen väliä.

Tällä yhdellä emeritus-syyttäjällä on kyllä mielipide joka asiasta. Ja yleensä se eroaa aika paljon omastani. Kadista minulla kyllä ei ole mielipidettä.

300. postaus blogiini!

Juhlitaan sitä vaikka kuvalla hienoista kaksosautoista Ruskeasuon salibandyhallin parkkikselta. Ja jäätelöllä.

Hmph. Olen kyllä totaalisesti jämähtänyt samaan tilaan kuin mihin ajauduin apurahakuukausinani aiemmin tänä vuonna. Ei ole oikeasti mitään järkeä olla töissä yhdeksään illalla, kun työaikaakaan ei kerry kuin seiskaan asti. Paha apuraha. Tyhmä minä. Get a life.

Enpä ole pitkään aikaan jännittänyt F1-kisaa niin paljon kuin tänään. Varsinkin kun en ole katsonut varmaan yhtään kisaa yli vuoteen. Enkä kyllä katsonut tänäänkään -- kun ei ole sitä maksu-tv:tä -- mutta Radio Novan formulalähetys oli kerrassaan loistava.

Kisa käytiin kokonaisuudessaan ajellessani Viljakkalasta Helsinkiin, ja seuraaminen Novalla oli intensiivistä ja hienolla fiiliksellä -- välillä selostus tuli Maikkarin kautta suorana Brasiliasta. Kehä III:n kohdalla kisa ratkesi Kimille, ja Novalta kajahti komeasti Porilaisten marssi. Ja livenä Brasiliasta tullut Maamme -laulu loppui juuri kotiovella. Hienoa.

Pitäisiköhän sitä lopettaa Hesarin tilaus. Olen nyt lueskellut kolme tuntia vanhoja lehtiä... vielä on syyskuun viimeisen viikon lehdet luettavana.

Äh... söin pitsan, johon tulisuus oli tehty kaatamalla purkillinen pippuria pitsan päälle. Ei maailman herkullisin lajinsa edustaja.

Tää tarina vaan ei tunnu mahdolliselta. Mutta kyllä kai se Turussa on, vaikka vähän ulkomaalaisvahvistusta siihen tarvittiin. En muista vähään aikaan nauraneeni uutiselle näin paljon, kun kuvittelin tapahtumia mielessäni...

Suomessa on ilmeisesti otettu käyttöön matkapuhelintukiasemien nimeäminen? Ainakin puhelimeni näyttöön on ilmestynyt kirjainyhdistelmä PKS7. PKS -> Pääkaupunkiseutu?

Jaa... turvaudun varmaan vähän liiaksi välillä internettiin. Koitin tässä etsiä sanoja taannoin ostamaani levyyn bändin kotisivulta sekä googlaamalla. Olin vähän harmissani kun ei löytynyt mitään. Tämä tapahtui pari päivää sitten. Äsken tajusin, että voisihan ne sen levyn kannestakin lukea.

Eikö mulla nyt oo mitään sanottavaa? No ei oo... Poltin polveni pyöriessäni lattialla tän päivän salibandymatsissa. Tasoittivat 30s ennen loppua -- en onneksi ollut silloin kentällä, ei harmita niin paljon.

Päivän menu:
- Scandinavian Music Group: Missä olet Laila?
- Apulanta: Kiila
- Von Hertzen Brothers: Experience
- Maija Vilkkumaa: Totuutta ja tehtävää
- PMMP: Kuulkaas enot!
- Nightwish: Highest hopes

Joo, vierailin ekaa levyä ostaessani Pirkkalan Citymarketin mid price -osastolla.

"Siis miten se meni? Pitikö ne oksat kasvattaa joka puolelle vai vaan yhdelle puolelle?"