On taas se aika vuodesta kun töissä käydään keskusteluja menneen vuoden tekemisistä ja tekemättä jättämisistä ja seuraavan vuoden uusista urotöistä -- tai ainakin aiotuista sellaisista.
Jos nyt jätetään huomioimatta se, että ne käytetyt lomakkeet ovat harvinaisen ankeita täyttää, niin tällainen vuosittainen välitilinpäätös on kyllä sinänsä ihan hauska tehdä. Siinä huomaa kuinka paljon vuodessa ehtii tehdä -- ja toisaalta sen ettei siinä ehdi tekemään oikein mitään. Riippuen siis siitä millä tasolla asioita tarkastelee.
Pitäisiköhän sitä henkilökohtaisessakin elämässä ruveta samalla tavalla tavoitteelliseksi ja tehdä samanlaisia arviointeja? Alkaa kyllä kuulostaa pelottavan aikuismaiselta. Ja yhtä ankealta kuin ne täytettävät planketit.
Happiness is a Tennis Ball
14 vuotta sitten
5 kommenttia:
"People do not wander around and then find themselves at the top of the Mount Everest"
Niinhän se on...
Ei siinä mitään pahaa ole jos asettaa itselleen tavoitteita ja sitten palkitsee itsensä kun saavuttaa ne.
Ihminen on perusluonteeltaan laiska ja mukavuudenhaluinen.
Mutta olishan tämä maailma aika rasittava paikka jos kaikki yrittäisivät olla über-ihmisiä.
Kaikki eivät kuitenkaan onnistu tekemään tavoitteista ja itsensä palkitsemisesta sellaista taidetta kuin sinä... ;-)
Kiitos! luulisin :)
Tavoitetaitelija.hmm. Saakohan jostain apurahaa?
Lähetä kommentti