Minulla on tuommoinen litran oluttuoppi, johon olen keräillyt kolikoita taskun pohjalta. Kaveri katseli sitä tuossa pari päivää sitten ja totesi, että siinähän on jo ihan mukavasti rahaa. Jäi vaivaamaan, joten olihan ne pakko laskea.

Voin todeta, että oli kyllä turhin asia mitä olen uuden vuoden aattona koskaan tehnyt.


Niin, siinä oli 196.28e, josta 73.23e oli muiden euromaiden euroja.

Jäin lomalle. Ja olen sen kyllä mielestäni ansainnut. En ole varmaan minään vuonna tehnyt yhtä älyttömän paljon töitä kuin tänä vuonna.

Se kevätkesällä pitämäni kuuden kuukauden virkavapaus oli siinä mielessä huono juttu, että siinä jotenkin vinksahti tekemään töitä paljon enemmän kuin mistä meille maksetaan. Ja se sitten jotenkin jäi päälle, enkä ole vieläkään oikein pystynyt siitä pääsemään takaisin ennalleen.

No, onneksi työ on edelleen kivaa -- toisinaan jopa kivempaa kuin minään aiempana vuonna, jolloin silloinkin on ollut kivaa. Siitä isoin kiitos kuuluu kaikille työkavereille. Olen joskus aamuisin miettinyt, että olisi kamalaa jos ei huvittaisi mennä työpaikalle. Minusta vain herääminen on vähän ikävää -- kunhan olen herännyt, siirryn työmaalle ihan mielelläni.

Pitäisi kai silti osata tunnistaa itsestään milloin tekee liikaa töitä oman hyvinvointinsa kannalta. Tämän maan bioturvallisuus pysyy kuitenkin ihan kohtuullisena ilman minuakin...

Katselin tuossa Rauni Mollbergin vuonna 1985 tekemän Tuntemattoman Sotilaan. Edvin Laineen version olen katsellut varmaan kerran vuodessa, mutta tätä uudempaa en taida koskaan olla nähnyt kokonaan. Muistan , että joskus lukioaikana piti äidinkielen tunnilla keskustella siitä, oliko uusi versio tarpeellinen, mutta silloinkaan ei taidettu katsoa koko leffaa.

No, joka tapauksessa. Olin vähän pettynyt siihen, että versio oli niin samanlainen kuin Laineen. Jopa kuvakulmat olivat monessa kohtauksessa samoja. Ja useimmissa kohdissa, missä oltiin tehty erilailla en oikein tykännyt tehdyistä ratkaisuista.

Oli siinä kyllä hyvääkin. Rahikainen tuotiin esille aivan mainiolla tavalla, joka Laineen versiosta jää aika paljon puuttumaan. Samoin tykkäsin talousaliupseeri Mäkilän hahmosta. Myös tietynlainen liiallisen puhtauden pudottaminen esim. Lehdosta oli ajatuksena hienoa, joskin ei ehkä täysin tyylillisesti onnistunutta.

Kokonaisuutena: en jättänyt talteen. Ensi vuonnakin taidan katsoa Laineen version. Tai sitten pitää mennä katsomaan Kristian Smedsin kehuttu versio teatteriin. Tai lukea se kirja pitkän tauon jälkeen.

Olen kuunnellut viime päivinä paljon taannoin ostamaani Icons of Elegance -orkesterin Through the broken window -levyä. Mainiota musiikkia kyllä. Vaikutteita on haettu kyllä aika monesta suunnasta.

Olen tiedottamisesta ja kriisiviestinnästä aiemminkin kirjoitellut eri yhteyksissä. Nokian vesilevintäisen epidemian yhteydessä tehtiin sen verran virheitä, että niistä ei varmaan tässä tarvi sen enempää kirjoittaa.

Sen sijaan mielenkiintoisia ovat tänään Ylen tv-uutisissa ja muutama päivä sitten Aamulehdessä julkaistut eri ihmisten haastattelut. Niissä näkyy varsin selkeästi yksi epäonnistuneen viestinnän lopputulos: ihmiset Nokialla eivät uskalla vieläkään käyttää hanavettä, vaikka viranomaiset ja päättäjät kuinka vakuuttelevat sen olevan turvallista.

Reaktio on täysin luonnollinen: jos nuo kerran eivät osanneet aiemmin viestiä totuudellisesti, miksi niitä pitäisi uskoa nyt. Luottamus on helppo menettää -- sen takaisin saaminen on työn ja tuskan takana.

Tulipa tässä taas autoiltua jonkin verran viikonlopun aikana ja erityisen paikan mielessäni sai tällä kertaa seuraavilla suorituksilla:

1. Vesisateella moottoritiellä ohittaessa kurvaamalla suoraan eteen ja heittämällä kunnon ravat ohitetun tuulilasille vaikka tietä olisi edessäpäin vapaana reilu sata kilometriä ja takanakaan ei ketään hengittämässä niskaan. Lisäpisteitä saa tekemällä tämän pimeällä.
2. Raskaan kulkuneuvon kuljettajat, jotka ajavat moottoritienopeuksia aivan peräkontissa kiinni. Tällä kertaa kunnia meni (keikka?)bussin kuljettajalle.
3. Pimeä moottoritie, vesisadetta, huono näkyvyys, radiossa toitotettu lisäksi erityisestä liukkaudesta eri puolilla maata. Näissä olosuhteissa, kun näet edessä hätävilkut etkä pimeässä pysty tarkasti määrittelemään niiden syytä tai sijaintia ajorataan nähden, miten toimit? a) hiljennät vauhtia ja valmistaudut väistämään tai pysähtymään; b) muutut varovaisemmaksi ja tarkkailet ympäristöäsi valppaammin; vai c) lisäät kaasua ja lähdet ohittamaan edelläajavia. Valkoisen pakun kuljettajalle erityinen "teiden turvamies" -merkki tästä suorituksesta.

Lisähuomiona totesin, että eri tieosuuksille oli ilmestynyt kylttejä, joissa todetaan jotain tyyliin: "Tämän tien kunnossapidosta vastaa: ". Kun nyt on päädytty siihen, että teiden kunnossapito on syytä kilpailuttaa ja yksityistää, niin tuo on varmaan ihan mainio pieni keino, jolla luodaan kannustimia pitää myös oikeasti huolta sen tien kunnosta.

Hesarissa on Suomen kansalaisuustestin -tyylinen kysely. Sain 13/15 oikein (84%).

Erikoista on, että yhdestätoista Hesarin testaamasta kansanedustajasta neljä ei päässyt testistä läpi. Läpäistäkseen piti saada vähintään 70% kysymyksistä oikein. Ei ne nyt niin vaikeita kysymyksiä olleet.

En tiedä olenko vähän väsynyt vai onko asia oikeasti näin hauska, mutta olen pyörinyt ja naureskellut täällä vedet silmissä.

Ymmärrän, että on kohumissejä ja muuta, mutta Hesarin uutisointi Nokian vatsatautiepidemiasta tänään oli vertaansa vailla. Uutisessa nimittäin puhutaan kohuventtiilistä. Siis kohuventtiilistä. Sitten on laitettu vielä valokuva Nokian vesilaitoksen venttiilin kaltaisesta venttiilistä. Puuttuu vain teksti, että kuvassa olevalla venttiilillä ei ole osuutta asiaan.

(Itse asiahan on tietenkin vakava, ja syytä tutkia.)

Taas täytyy todeta samaan tapaan kuin vuosi sitten, että kyllä purjehdus vaan on hieno harrastus. Kesällä.


Kato äiti. Vene lentää.

Päivän työpalaverin tulos. Kaunista.

Hmph. YLE lakkauttaa Yle Extran. Ei hyvä. Kanavalta on tullut urheilua, kotimaista musiikkia ja dokumentteja. Höh. Se on ollut pätevä täydennys Ylen valikoimiin. Sen lakkauttamisen jälkeen ei taida Yleltä tulla enää mitään lisäarvoa kanavien muodossa digitalisoinnille.

Aika hyvä källi Pressolta viimeisessä numerossaan. Kannessa on äärimmäisen pienellä fontilla kirjoitettu teksti, jossa Hesarin mukaan sanotaan: "Voi jehna, pahus & pannahinen. Jokaisen yrityksen ainoa arvo on raha, missio tehdä sitä paljon ja visio tehdä sitä vielä enemmän. Turha höpöttää laadusta, palvelusta, asiakaslähtöisyydestä tai mistään muustakaan. Ei mene enää läpi."

Tihrustin sitä ominkin silmin, ja paljon siinä oli asiaa. Ei vaan silmät kestäneet lukea koko tarinaa...

Voi tätä murheen päivää. Työpaikan lakimies kielsi juuri Skypen käytön työpaikalla.

Thanks guys!

Niin lähellä. Vain 2 tappiota 14 pelistä. Seuraavalla kerralla näytetään!

Vanhanen on pohdiskellut Tehyn työtaistelua ja Hesarin mukaan toivonut, että ammattiyhdistysliike kokonaisuudessaan pohtisi työtaistelujen rajaamista niin, että sivullisille ei aiheutettaisi vahinkoa.

Ajatuksena tuo on varmaan ihan hyvä, mutta ajatellaanpa vähän pidemmälle. Jos jonkun ryhmän työtaistelusta ei aiheutuisi kenellekään mitään vahinkoa, niin silloinhan kyseiset henkilöt tekisivät aivan turhaa työtä. Tällaisia ammattiryhmiä ei varmaan kovin monia ole.

Mutta Matti puhuikin sivullisista. Kuka määritellään sivulliseksi? Yhtiön johto ja omistajat eivät varmaan ole sivullisia, mutta entä asiakkaat? Terveydenhuollossa potilaat ovat asiakkaita, ja koska potilaista oltiin taannoin kovin huolissaan, ilmeisesti asiakkaat eivät ole sivullisia. En oikein näe mitään keinoa suorittaa työtaistelua niinkään, että asiakkaille ei aiheudu mitään haittaa -- tai voisi kai sen tehdä vaikkapa kantamalla pinssiä, jossa lukee "Lakossa" mutta tekemällä silti kaikki työnsä. Tällainen työtaistelu ei kuitenkaan taitaisi olla kovin tehokas.

Eli en nyt oikein ymmärrä Vanhasen ajatusta. Ainoa tapa millä minä sen loogisesti pystyn ymmärtämään, on että pääministeri kehottaa ammattiyhdistysliikettä pidättäytymään kaikista työtaisteluista. Erikoinen kannanotto.

Jään odottelemaan lakia, jolla Alkon myyjät käsketään töihin -- lakko aiheuttaa minulle, sivulliselle, jo ihan kohtuutonta vahinkoa.

En pidä itseäni mitenkään kokoomusvastaisena, mutta täytyy myöntää että nämä viime tuntien lausunnot ovat olleet aika härskejä. "Lupaus lunastettu" mainostaa Jyrki Katainen Iltalehdessä. Samaa toitottaa Pekka Ravi Hufvudstadsbladetissa, "det var hans parti som lyfte fram lönefrågan i valrörelsen."

Maajoukkue onnistui herättämään suuria tunteita eilen. Palloliiton ansiosta stadionilla ei tosin ollut kovin paljon porukkaa (n. 10 000), mutta maajoukkueen kannattajat järjestivät ihan tyylikkään marssin varsin arktiselle stadionille. Tunnelma paikalla olleiden joukossa oli kyllä kohdallaan, joskin se vaihteli epätoivosta euforiaan.

Ylen tv-uutiset kertoi, että Opetusministeriö suosittaa, että kaikkiin Suomen kouluihin tehtäisiin pelastussuunnitelma. Mitä ihmettä?

Jos tosiaan pitää paikkansa, että sellaista ei tähän asti ole tarvinnut olla rakennuksissa, joissa työskentelee päivittäin satoja ihmisiä, niin jo on aikakin ruveta suunnittelemaan. Onneksi ei ole paljon tulipaloja syttynyt kouluissa.

Annika Lapintien optimismi on ihailtavaa -- tosin loogisuudessa on hieman petrattavaa. Kansanedustaja kun päätteli, että jos kaikki yhdeksän Itämeren ympärysvaltiota vähentävät päästöjään 4%, päästöt Itämereen vähenisivät 36%.

Hauska suomenkielinen sana: hohkata.