Science-lehdessä oli pari viikkoa sitten (3.8.2007, s. 582) juttu USA:n tiedeyhteisön julkaisutoiminnasta. Tutkimuksen tehneitä hämmensi se, että USA:n tutkijoiden vuosittain julkaisemien vertaisarvioitujen artikkelien määrä on jämähtänyt 1990-luvun puolivälin tasolle tai jopa laskenut.

Tämä on tapahtunut siitä huolimatta, että tarkasteltuna ajanjaksona 1988-2003: i) asiantuntijatarkastettujen lehtien määrä on kasvanut 20%; ii) lehteä kohti julkaistujen artikkelien määrä on kasvanut 40%; ja iii) USA:ssa tutkimukselle myönnetyt resurssit ovat kasvaneet koko tarkastellun ajanjakson. EU15:n, Japanin ja neljän Aasian maan (Kiina, Singapore, Etelä-Korea ja Taiwan) artikkelimäärä sen sijaan on jatkanut kasvuaan. EU15:n artikkelimäärä itse asiassa ohitti USA:n vastaavan vuoden 1997 kieppeillä (USA:n puolustukseksi voidaan todeta, että sieltä tulee yhä suurin osa eniten viitatuista artikkeleista).

Trendiä ei ole osattu selittää. Teorioita on ainakin neljä: i) tutkijakunta vanhenee ja käy tuottamattomammaksi; ii) nykyisin tutkijoiden palkitsemisessa painotetaan enemmän artikkelien laatua kuin määrää; iii) kilpailu on lisääntynyt, kun muualla maailmassa valtiot ovat alkaneet vaatimaan tutkijoilta yhä suurempaa tuottavuutta rahoituksen vastineeksi, mikä on estänyt aiemmin julkaistuiksi tulleiden keskinkertaisten yhdysvaltalaistutkimusten julkaisun; ja iv) USA:ssa muodikkaaksi tulleeseen monitieteiseen tutkimukseen yhdistyvä jyrkkä oppimiskäyrä on pudottanut julkaistujen artikkelien määrää.

Tutkimusta tekemässä ollut kaveri sanoo, että ovat mätkineet datansa kuoliaaksi, eivätkä silti ole löytäneet uskottavaa selitystä ilmiölle.